Kiitos omasta puolestani aktiivista osallistumisesta ja palautteesta! Jos palautteen vetää yhteen, niin hyvää oli saatu oppi, näkemys ja harjoitusten sisältö; parannettavaa lähinnä harjoitusten hiominen ja "vähemmän poukkoilua". Ehkä oli myös asiaa liikaa yhdelle päivälle?
Muutama asia tuli mieleen nyt jälkikäteen, jota ajattelin tässä täsmentää:
- Sana "vastuu" tuli esille keskustelussa mutta ei selitetty kalvoissa (tosin lisäsin nyt teille jälkikäteen tuleviin kalvoihin versioon yhden kalvon asiasta). Eli vielä kertauksena, miksi näen vastuun tärkeänä: se osapuoli, jolla on vastuu, vastaa mahdollisista muutoskustannuksista. Esimerkiksi toimittajan vastuu käytettävyydestä tarkoittaa, että toimittaja vastaa muutoskustannuksista, jos käytettävyys ei pelitä (= ei täytä määritettyjä käytettävyysvaatimuksia).
- Ehdottomasti äänestyskoneella on useampi kuin yksi käyttäjäryhmä (eli se virkailijapuoli); nyt vain keskityttiin äänestäjiin. Samoin olisi tässä tapauksessa ehkä voinut jakaa äänestäjät eri ryhmiin demografisin tekijöihin perustuen, esimerkiksi ottaa omaksi ryhmäkseen ikäihmiset (vaikka siis yleensä kokemukseni on, että järkevä perusjako perustuu työnkuvaan). Ks. seuraava kohta.
- Mittarit olisi ehkä voinut määrittää muutenkin kuin "satunnaisotos kaikista äänestäjistä"; esimerkiksi valita testikäyttäjäryhmäksi sellaiset, jotka etukäteen arvioidaan haasteellisimmiksi kuten ikäihmiset. Ajatuksella että testaamalla pienemmälläkin populaatiolla ikäihmisiä saadaan suhteellisen luotettava kuva järjestelmän käytettävyydestä kaikille. Mahdollisesti näin.
- Kuten noista kahdesta ym. kohdastakin käy ilmi, niin kyllä näitä käytettävyysasioita joutuu tapauskohtaisesti miettimään. Keittokirjaratkaisuja on vaikea antaa (ehkä sitten, kun caseja on riittävän paljon)
- Toin esiin, mitä haasteita "aitojen" käytettävyysvaatimusten (todennettavien, validien, kattavien) käyttäminen tarkoittaisi käytännössä. Erityisesti näin siis haasteena sen, että toimittajan vastuu käyttöliittymäratkaisuista tarkoittaisi kovin erilaisia käytäntöjä verrattuna tähän päivään. Tilaaja ei hyväksyisi käyttöliittymäratkaisusuunnitelmia vaan toimittaja ottaisi vastuun. Tiivistettynä: "käyttöliittymä saa olla millainen tahansa kunhan se vain toimii" (= täyttää käytettävyysvaatimukset).
- Haluan kuitenkin korostaa, että mielestäni tämä on kuitenkin suunta, johon pitäisi pyrkiä. Loogistahan on, että toimittajilla pitäisi olla käyttöliittymäosaaminen eikä hankkijoilla. Ja yhtenä näkökulmana: jos tarjouspyynnöissä olisi aitoja käytettäyysvaatimuksia, kolleegani toimittajilla (siis toimittajien käytettävyysasiantuntijat) saisivat ihan eri tavalla vahvan roolin projekteissa kuin mitä on tänä päivänä.
- Lopussa esitin, millaiset lähestymistavat eivät toimi "räätälöitävien valmisohjelmistojen" kanssa, mutta en esittänyt, millaiset ratkaisut toimivat. Tähän on se syynä se, että minulla on liian vähän caseja, jotta voisin esittää vahvoja ratkaisuja. Minulla on kyllä ajatuksia ja näkemyksiä miten asiaa voi lähestyä, mutta tosiaan caseja tarvitsen. Eli jos vain teillä jollakin on tällaisen järjestelmän hankinta edessä, niin enemmän kuin mielelläni olisin tätä puolta kehittämässä.
Ja tietenkin, konsulttina kun toimin, niin olen kiinnostunut kaikista "käytettävyys hankinnoissa" -teemaan liittyvistä toimeksiannoista. Kuten varmaan kurssilla selvisi, niin nämä asiat on syytä ottaa huomioon hyvissä ajoin ennen tarjouspyynnön laatimista.
--------------------
Jos jäi jotain epäselvää tai kysyttävää, niin kertokaa kommenteissa, niin yritän vastata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti